perjantai 25. marraskuuta 2016

Eteenpäin on kuitenkin mentävä ja taakseen on turha vilkuilla, se on mennyttä!

En oikein tiedä mistä aloittaisin , on niin kauan aikaa kun viimeksi kirjoitin. Tarkoitus ei missään vaiheessa ollut pitää näin pitkää taukoa laihdutuksessa, jotenkin vaan olen ajautunut tähän. Suurimmaksi osaksi kaikki mehut on vienyt työ. Sillä saralla alkaa pikkuhiljaa helpottamaan. Vaikkakin olen kauan odotettujen
ja uusien haasteiden edessä alkaa työ hieman jo normalisoitumaan.

Reilu kuukausi sitten sain itseäni niskasta kiinni ja sain varattua ajan valmentajalle. Olin miettinyt sitä lähes koko ajan mutta en vain saanut aikaiseksi. Olimme myös sopineet että hän tekee minulle liikuntaohjelman ja ennen sen aloittamista sovimme, että teemme kuntotestin jonka perusteella selvitämme nykykuntoni tilan. Siten saisin juuri minulle sopivan liikunta ohjelman.

Kaikki ei kuitenkaan mennyt kuin Strömsössä. Liukastuin reilu pari viikoa sitten töistä kotiin palatessa ja loukkasin molemmat jalat, lähinnä polvet. Ensin ajattelin että kyseessä on pikku liukastuminen ja kipu hellittää. Ei se kuitenkaan hellittänyt vaan paheni iltaa kohden, pakko oli käydä lääkärissä kun en pystynyt enää kävelemään. Sain avukseni kyynärsauvat ja niiden avulla olen kävellyt siitä lähtien. Sen jälkeen on ollut useita lääkärikäyntejä, lisätukia ja eilen kävin magneettitutkimuksissa. Diagnoosin saan vihdoin tällä viikolla.




Tiedän että laihduttaa voi ilman liikuntaakin ja aion varata uuden ajan valmentajalle heti kun pääsen liikkumaan paremmin. Ja missä vaiheessa olen nyt kun olen tavannut valmentajan viimeksi alkukesällä? Mukanni on edelleen muutamia lisäkiloja kesän jäljiltä. En ole syönyt tarpeeksi terveellisesti ja monipuolisesti viimeaikoina ja olen syönyt aivan liian paljon sokeria.

Eteenpäin on kuitenkin mentävä ja taakseen on turha vilkuilla, se on mennyttä! Palailen mahdollisimman pian uudesta alusta!

Mukavaa viikkoa!

Niina

torstai 8. syyskuuta 2016

Kiirettä, kiirettä, kiirettä

Viime päivityksestä on taas vierähtänyt tovi, on niin kiire että ihan hengästyttää.Kiire liittyy aikaisemmin mainitsemaani muutokseen työrintamalla.Muutos on positiivinen ja iloinen juttu mutta vie tällä hetkellä kaiken aikani ja energiani.

Tarkoituksni oli tiputtaa kesän aikana tulleet kilot ja varata sitten aika valmentajalleni, aika jonka olin jo kertaalleen perunut kun en kehdannut tavata häntä näiden `kesäkilojen´kanssa.Pakko on vaan todeta että en vaan pysty tähän yksin ja tarvin valmentajaa tsemppaamaan itseni maaliin tässä urakassa. Ja mielestäni pääsin jo todella hyviin tuloksiin hänen kanssaan.Aion todellakin varata sen ajan kunhan kiireeni nyt vähän hellittää.

Olen kuitenkin viikot pystynyt olemaan osaksi ohjelmalla tai syönyt muuten terveellisesti mutta viikonloppuisin kompastun ja suorastaan kaatunut rähmälleni ,jopa koko viikonlopuksi.

Liikuntaa olen harrastanut melko säännöllisesti ja tuntuu että liikunta on tullut osaksi arkirutiinejani. Olen kävellyt, käynyt spinningissä ja zumbassa. Nykyään nautin ja kaipaan liikuntaa.Lenkkeilysäätkin ovat suosineet, syksy tosiaan antaa parastaan kuten tässä kuvassa.



Nyt lupaan tsempata,

Niina

tiistai 23. elokuuta 2016

Lomat on lomailtu


Lomat on lomailtu ja arki on lähtenyt pyörimään ihan kunnolla kun lapsetkin aloittivat koulun tällä viikolla.Itse olen ollut töissä lomien jälkeen jo pari viikkoa.Työ rintamalla puhaltaa uudet tuulet ja todella kiireinen syksy on edessä.

Kesä oli ihana ja nautin siitä täysillä, siis ihan täysillä. Laihtumisen sijaan sain muutaman ylimääräisen kilon.:( Nyt kuitenkin takaisin ohjelmalla, laihdutan takaisin tulleet kilot ja sitten tapaan valmentajani.

Olen aina pitänyt syksystä. Syksy on uuden alku ja kun kesän on ollut hieman löysemmin, niin on energinen olo ja on saanut uutta puhtia laihduttamiseen. Nyt kun arki on palannut on myös paljon helpompi laihduttaa kun arjessa on rutiineja ja muutenkin rytmi on säännöllisempää.

Kuvassa on on eväät, näillä taas eteenpäin.Kyllä tästä hyvä tulee!



Mukavaa viikkoa!

Niina

tiistai 2. elokuuta 2016

Miten on mennyt noin niinku omasta mielestä?

Hei!

Miten on mennyt noin niinku omasta mielestä? Ei ihan kauhean hyvin. Laihduttaminenhan tarkittaa, että paino putoaa. Nyt ei ole pudonnut. Mitä olen oppinut viimeisen kuukauden aikana? Olen oppinut että olen tunne syöppö, vaikka en ennen pitänyt itseäni sellaisena. Luulin ennen, että tunnesyöppö syö yksin esim. suruun ja pahaanoloon mutta minä pikemminkin nautin yhdessä syömisestä, se oli ikäänkuin ajanvietettä ja sosiaalista kanssakäymistä. Sovittiin ihan treffejä ravintolaan, ja oli tarkoitus syödä yhdessä.

Minun `kompastuskivitunne´on stressi. Vaikka hieman stressaantuneena toimin mielestäni tehokkaammin, niin liika on liikaa. Töissä oli monta projektia saatettava lopuunn ennen kesälomaa ja annoin sen vaikuttaa laihduttamiseen, vaikka tiedän että ei olisi pitänyt. Oli vaan niin ylikierroksilla ja paljon asiota mietittävänä, ettei energiaa riittännyt enää laihduttamiseen.

Kuitenkaan kertaakaan en ajatellut lopettaa. Mietin kokoajan, että nyt ryhdistäydyn mutta en vaan pystynyt. Opetuksena enkä muille, että vaikka laihdutus on pitkä urakka ja muutosten täytyy olla loppu elämä mittaisia niin kaikki kulkee oman tiensä ja jokaisella se on erilainen.Toiset laihduttaa lähes 30kg kolmessa kuukaudessa ja toisilla se vie enemmän aikaa, toiset laihduttavat ilman takapakkeja ja toisilla niitä on enemmän.Mutta kuitenkin luotan itseeni ja siihen, että varmasti pääsen tavoitteeseeni, tapahtui mitä tahansa.



Kuten kuvassa, ylä- ja alamäkiä tulee varmasti jatkossakin, niistä täytyy vaan selvitä. Minulla alkoi loma tällä viikolla ja olen päässyt takaisin raiteille ja harrastamaan liikuntaa; eilen lenkki, toissapäivänä body punp. Kyllä tämä tästä!:)

Tsemppiä ja ihanaa viikkoa!

Niina

tiistai 21. kesäkuuta 2016

Painonhallintaa Italiassa

Hei,

viimeksi kun kävin valmentajani luona, oli paino tippunut 1,6kg, yhteensä 24kg.Tavoite olisi saada vielä 30kg pudotukseen puuttuvat 6kg pois ennen heinäkuun puolessa välissä alkavaa lomaani.Senkin jälkeen laihdutus jatkuu vielä ja itse olen mietiskellyt, että jos seuraavat 10kg saisi tiputettua syksyn aikana jouluun mennessä.Sitten haluaisin pysähtyä miettimään miltä minusta tuntuu ja miltä näytän ja miettiä sitten haluanko vielä jatkaa vai olenko jo tyytyväinen olooni ja peilikuvaani.

Yksi lomaviikko on jo takana.Vietin sen perheen ja ystävien kanssa Italiassa , Toscanan alueella.Viikko oli ihana, sataa olisi voinut vähän vähemmän ja aurinko olisi saanut näyttäytyä vähän useammin mutta muuten oli ihana loma.Valmentajan kanssa olimme sopineet sen verran, että syön koko viikon tavallista ruokaa ja jätän korvikkeet kotiin.Tavoite oli että paino ei nouse lomaviikon aikana, vaan saisin pidettyä lukemat samassa kuin ennen loman alkua.Ja muutamaa sataa grammaa lukuunottamatta onnistuin.

Söin pääsääntöisesti salaatteja, leipää en lähes ollenkaan mutta maistoin esim pastaa, maailman kuulua gelatoa ja jopa pizzaa.Pidin kuitenkin mielessä kohtuuden, eikä jätelöäkään nautittu joka päivä.

Lenkille lähdettiin ystävän kanssa parina päivänä ja muutenkin kävelimme paljon  joka päivä. Nyt olen sitten flunssan ja kuumeen kourissa, mikälie kesälenssu.

Tässä vielä pari kuvaa reissusta ja erään päivän lounas;mozzarella salaattia, vähän pestoa, pastaa ja tomaattikasiketta. Valmentajan tapaan ensi viikolla.Siitä sitten ensi kerralla!



Aurinkoista viikkoa!

Niina








Vaikeuksien toukokuu

Valmentajani kanssa oli reilun  parin viikon tauko tapaamisissamme. Ensimmäinen viikko edellisen tapaamisen jälkeen oli katastrofi. Söin ihan mitä halusin.Tällaisesta ei valmentajan kanssa sovittu, enkä itsekään ollut tällaista suunnitellut. Niin vaan kävi. Yksi laihduttamisen suhteen pilalle mennyt päivä muuttui kahdeksi päiväksi ja pian huomasin, että samalla kaavalla oli mennyt viikko. Paino nousi yli 3kg(omalla puntarilla mitattuna).

Onneksi viikon jälkeen tein ryhtiliikkeen, ja sain otettua itseäni kunnolla niskasta kiinni. Seuraavaan tapaamiseen valmentajan kanssa oli reilu viikko ja ajattelin saavani tuhot korjattua. Mutta vaikka olin muutaman päivän jopa tasolla 1, en ehtinyt korjata tuhoista kuin puolet. Vaaka näytti valmentajan luona +1,4kg. Mitä opimme tästä?Yhden viikon tuhojen korjaamiseen menee 3 viikkoa!Aika hurjaa!

Viikko oli vaikea ja koko kuukausi(toukokuu)on ollut vaikea. Kuukausi on täynnä juhlia johon kuuluu ruoka ja herkut olennaisena osana; Vappu, Ätienpäivä ,oman lapsen synymäpäivä jota juhlittiin kaksi erillistä päivää ja useamman lähisukulaisen syntymäpäivät.Toukokuu kuitenkin häämöttää loppuaan ja juhlat on juhlittu. Ja nyt on mennyt hyvin puolitoista viikkoa!

Noin viikon kuluttua olen lähdössä lomamatkalle viikoksi.Aion siirtää loman ajaksi taso ohjelman sivuun ja syödä loman ajan tavallista (terveellistä) ruokaa ilman ylilyöntejä.
Tavoite olisi, että paino ei nouse matkan aikana.Lisäksi pakkaan mukaan lenkkarit ja tarkoitus olisi harrastaa liikuntaa päivittäin.

Olen tehnyt viime aikoina pitkiä kävelylenkkejä. Huomaan kuinka paljon nopeammin nykyään kävelen koska samaan kilometrimäärään kuluu huomattavasti vähemmän aikaa.Ja mikäs on kävellessä kauniissa aurinkoisessa säässä.

Mukavaa viikkoa!

Niina


maanantai 16. toukokuuta 2016

Ekat juoksut kymmeneen vuoteen

Hei,

Viime viikolla oli tippunut 1,6kg ja yhteensä lähes 24kg. Aivan huippu juttu! Tuntuu niin hyvältä. Kun aloitin urakan niin uskoin kyllä, että valmentajan avulla pystyn tähän, mutta kuitenkin näin jälkikäteen olen ihmetellyt itsekkin, että olen oikeasti pystynyt laihduttamaan näin paljon. Jos yrittää ajatella jotakin konkreettista, niin se on 48 puolen kilon voipakettia. Olen laihduttanut todella hitaasti, tämän olisi voinut tehdä paljon nopeamminkin. Tämä on kuitenkin sopinut minulle.

Kymmeneen vuoteen en ole juossut kunnolla muutamia kokeiluja lukuunottamatta, ja nekin yritykset ovat usein loppuneet siihen että polveen sattuu. Viime viikolla ajattelin kokeilla juoksemista pururadalla, kun poikani halusi minut sinne mukaansa. En juossut toki koko matkaa mutta monta sataa metriä aina kerrallaan ja monta kertaa. En kyllä pärjännyt pojalleni, mutta alku se on tämäkin. Ja kun kerran pääsin alkuun ,kävin juoksemassa toisenkin kerran. Luulin etten pidä juoksemisesta. En tiedä vieläkään onko se niin nautinnollista, mutta se hyvänolon tunne mikä tulee juoksulenkin jälkeen on ihana! Ja juoksukelit ovat olleet kohdillaan!

Mukavaa viikkoa,

Niina